Esittelyt

Halukkaat voivat esitellä itsensä ja kertoa vaikkapa lempikirjansa :)

Jospa kertoisin nyt aluksi lempikirjani:

Punatakkinen tyttö ; Roma Ligocka
Naakat ; Ken Follett
Nuoren tytön päiväkirja ; Anne Frank
Kauhujen talo ; Diane Guest
Oopperan kummitus ; Gaston Leroux
Narnian tarinat ; C.S. Lewis
Humiseva harju ; Emily Brontë
jne.
jne.

Pidän myös Charles Dickensin, Anne Ricen ja Fedor Dostojevskin kirjoitustyylistä. Yleensä tulee luettua klassikkoja ja joitain historiallisia romaaneja.

Täällähän on vilinää.

Heip. Alceste.
Lempikirjaa en voi kertoa, koska joutuisin luettelemaan useita joka genrestä, mutta kirjastostani voi etsiä niitä viisiä tähteä saaneita. Kunhan saisin sitä enemmän ajan tasalle, that is.

Moi kaikki

Fiktion kunkku on tällä haavaa Umberto Econ Ruusun nimi, josta on muuten täällä kirja-arviolinkki tekemääni käsitekarttaan. Weaverin englanninkielinen käännös on erittäin hyvä, ja Aira Buffan suomennos menettelee vaikken pidäkään sen dialogista. Faktan puolelta nostan esiin Spivakin erinomaisesti kääntämän Jacques Derridan Of Grammatology.

Suomenkielisten kirjojen luetteloiminen tuntuu muuten olevan aika lailla hankalampaa kuin englanninkielisten. Aika moni puuttuu Helmet-tietokannasta ja pitää listata käsin. No, kirja kerrallaan. Käännösromaaneissa olen edennyt Joyceen saakka.

Jos kirjan nimessä on ääkkösiä, niin haku ei onnistu mistään tietokannasta. Jostain kumman syystä myöskään ISBN-haku ei usein onnistu, vaikka kirja olisikin Helmet-tietokannassa. Jos kirjailija ei ole hirveän tuottelias, niin kannattaa etsiä myös tekijän nimellä (ellei siinä ole äätä, öötä tai ååta).

Olen löytänyt Libriksestä (Ruotsin korkeakoulukirjastojen ja eräiden muidenkin kirjastojen yhteistietokanta) aika hyvin suomalaisiakin kirjoja, mutta sieltäkään ei saa mitään ulos, jos hakusanoissa on ääkkösiä.

Lähetin palautteen Helmet-ylläpitoon, jospa he pystyisivät tekemään tälle ISBN-tunnistuksen ongelmalle jotain.

Kiitos Libris-vinkistä, täytyy kokeilla!
EDIT: huomasin juuri että yliopistojen Linnea-tietokanta on tietokantahakemistossa alaotsikolla "Testing"

Mahtaako auttaa lähettää palautetta Helmet-ylläpidolle - ongelma luultavimmin on LibraryThingin puolella.

En ole saanut selville, mikä tietokanta oikeastaan on tuo yliopistojen Linnea-tietokanta. Sellaistahan ei ole olemassa... Mahdetaanko sillä tarkoittaa Lindaa? Tuntuisi kyllä oudolta, että LibraryThingillä on pääsy Lindaan, sillä se on maksullinen tietokanta.

Linnea/Linneanet on (afaik) kattonimi Lindalle, Fennicalle, Artolle, ja mitä muita niitä on. Tein pari testiä, ja kyllä se löysi sellaisia teoksia ja akateemisia julkaisua, joita tietääkseni on saatavilla Suomessa vain muutamissa yliopistoissa (esim. Gellrichin The Idea Of The Book nimen perusteella ja SubStance-kirjallisuuslehti ISSN:n perusteella). Sen sijaan yhtä Hgin tietotekniikan väittäriä toissavuodelta tai hakusanaa "Päätalo, Kalle" se ei tuntenut.

Noista ääkkösistä semmoista, että esim. Päätalo löytyy HelMetistä kun hakee "Paataloa" eli poistaa skandeista nuo pisteet. Näin ainakin minulla, toivottavasti auttaa myös teitä.

Enemmän tuossa Helmet-haussa ärsyttää se, että muistaakseni tekijän nimellä ja teoksen nimellä ei voi hakea yhtä aikaa.

Haku tekijällä ja nimellä onnistuu, kun erottaa ne toisistaan pilkulla. Lisähakukriteerinä voi käyttää myös kustantajaa tai painovuotta. Niillä saa joskus vaikeissa tapauksissa tuloslistaa supistettua sopivasti. Ääkkösiä sisältäviä sanoja voi käyttää myös niin, että katkaisee hakusanan ennen ääkköstä: Haanp, Noitaympyr. Päätalon kohdalla tästä tekniikasta ei ole paljon iloa. ;)

Tuota ääkkösten korvaamista takavokaaleilla pitääkin kokeilla.

Kiusallisinta minusta on ISBN-haun toimimattomuus Helmetissä. Libriksessä se toimii, ja siellä on yllättävän hyvin muutakin pohjoismaista kirjallisuutta, myös suomalaista kauno- ja tietokirjallisuutta. Jonkin verran niitä löytyy myös muista ruotsalaisista kirjastoista.

#8 siliconeye

Olen kyllä onnistunut löytämään lähes kaikki kirjat tietokannoista, suomalaiset pääosin Helmetistä ja Libriksestä. Käsin olen joutunut lisäämään lähinnä vanhoja pienpainatteita (ja parin ihan uutta, jotka eivät olleet vielä ehtineet kirjastoon ostohetkellä).

Kannattaa kokeilla erilaisia hakuyhdistelmiä, joilla välttää hankalat kirjaimet ja toisaalta yksilöi riittävästi. Esimerkiksi Peter Esterházyn Sydämen apuverbit löytyy vaikkapa haulla: peter, apuverbit.

Noitten ulkomaistenkin kanssa kannattaa miettiä, mistä hakee. Amazonien valikoimat ovat yllättävän kattavat ja monipuoliset, mutta monien mukaan niiden tiedot eivät aina ole kovin täsmällisiä. Amazon.comin ja Amazon.co.uk:n valikoimat eivät ole samat - Suomesta ja Euroopasta hankitut englanninkieliset kirjat löytyvät useimmiten oikeina versioina uk-amazonista.

Yksi lisäysmahdollisuus on tietysti myös etsiä kirjoja Librarythingistä ja lisätä sitä kautta. Silloin on ehkä syytä olla erityisen tarkkana kirjan tietojen tarkistuksessa ja korjauksessa.

Kiitos, Pompeia ääkkösvinkistä! Harmi vain, että jos hakee teoksia nimekkeen tai tekijän perusteella ja kyseessä on teos, josta on eri painoksia, niin tuloslistasta ei näy edes julkaisuvuotta. Työlästä, kun pitää kokeilemalla etsiä, mikä teoksista on se, jolla on sama ISBN kuin minun kirjallani.

Tuloslistassa on jokaisen teoksen edessä pieni musta kolmio. Sitä klikkaamalla saa kyseisen teoksen tiedot (esim. ISBN, julkaisuvuosi) näkyviin hakuruudussa. (Tosin General note ja Formatted contents näyttävät yleensä lainautuvan jostakin muualta, niihin ei kannata kiinnittää liikaa huomiota.)

Kiitos, qu1d! Elämä helpottui huomattavasti. Järkyttävää, että en ole aikaisemmin huomannut tuota -- siinähän on ohjekin!

Moikka. Olen nyypiö tämän LibraryThingin kanssa, vaikka onhan tämä ollut pitkään minulla tiedossa. Pitää alkaa tonkimaan mitä muuta täältä löytyy kuin tuo oman lukuhistorian tuottaminen Your Library -välilehden alle.

Lukuhistoriani on ollut vaihteleva ja olin pitkään lukupaastossa. Luen aika kausittain, yleensä kehitän itselleni jonkinlaisen curriculumin ja rennosti seurailen sitä. Tällä hetkellä minun pitäisi esimerkiksi lukea klassista, kreikkalaista filosofiaa ja edetä sieltä roomalaisiin sekä kristillisiin ajattelijoihin ja sitten jonnekin kielitieteisiin ja kielen, kulttuurin ja vallankäytön tutkimukseen mutta olen harhautunut jonnekin tiedonmuodostuksen ja tieteenfilosofian takapoluille. No ei haittaa! Kaunoa en ole lukenut pitkään aikaan, lueskelin jotain kansallisromanttista fennofiilistelyä kuten Juhani Aho ja Zacharias Topeliusta ja sensemmoisia ehkä 5 vuotta sitten. Sen jälkeen oli taas pitkää taukoa ja en ole oikeastaan ensinkään varautunut lukemaan kaunokirjallisuutta. Sadan vuoden yksinäisyys hieman kiinnostaa ja ehkä Mika Waltari. Nojoo, jotain runoutta lueskelen satunnaisesti ja sarjiksia myös.

En todellakaan lue paljoa, ehkä kirja kuukaudessa on jo aika paljon. Luen sensijaan lehtiä ja nettiä aika paljon. Tämä LibraryThing kuitenkin kiinnostaa paljon ja mitä täällä tapahtuu.

En omista oikeastaan yhtään kirjoja eikä ole aikeissakaan vaan ennemmin lainailen niitä kirjastosta tai tuttavilta ja jos saankin kirjan, niin se lähtee minun käsistäni erittäin livakasti kiertoon. Luetteloin tänne kuitenkin lukemani kirjat.

Lempikirjani? Hmm, no täytyy sanoa että Karl Popper in Avoin yhteiskunta ja sen viholliset oli hieno, ja opetti minulle paljon sitä miten kirjallisuutta haluan lukea.

Heips... Hyyyyyvin hiljaisen työviikon lopulla lähdin harhailemaan tähänkin verkkoyhteisöön. 23 asiaa ei ole edennyt ihan järjestyksessä mutta väliäkö tuolla.
No, lähdin tässä ulkomuistista luetteloimaan kirjoja joita muistan kotona olevan. Sitten tuli mieleen, että voisihan tähän laittaa myös lukemani kirjat vaikkakin lainastojen omistamia. Parempi vaihtoehto kai tämä on kuin kalenterin kulmaan raaputtaa aina luetun kirjan tiedot.
Jollekkin bibliofiili oppilaallekin tätä voisi mainostaa ohimennen...

Tunnen lähes päivittäin huonoa omatuntoa siitä, että luen omaksi huvikseni, enkä niin sanotusti asiakkaiden takia. Tarkoitan, esim että minua on opettajan toimesta pyydetty tekemään lukiolaisten kirjavinkkaus ruotsiksi, mutta kun vinkkausta varten pitää lukea tiettyjä kirjoja (teema tai aihe olisi kiva olla eikä vain hajaotoksia omista mielenkiinnon kohteista) ja kun on 'pakko' lukea jotain tiettyä, ei siitä tule mitään... tulee kouluajat mieleen.
Oma vapaa aikani menee omiin harrastuksiin, jotka ovat etäällä työstä ja vapaa ajalla on vapauttavaa myös lukea sitä mitä haluaa. Nyt on esim. menossa Liza Marklundin Livstid, kun ahdistuneen mielentilan takia halusin lukea jotain, johon voi uppoutua...

Miten te muut kirjastolaiset selviätte luku-urakoistanne, mikä on suhtauminen kaunokirjallisuuden lukemiseen? Se vie hirveästi aikaa. kun samaan aikaa ei voi tehdä mitään muutakaan. Virkata ja kutoakin voi ja katsoa vaikka telkkaria tai keskustella samanaikaisesti...

Ahdistuneena,

Book Girl a.k.a. Siniperhonen a.k.a Anu

Hei Siniperhonen,
en ole kirjastolainen, mutta oma tapani järjestää aikaa lukemiselle on ollut television katselusta luopuminen. Hyvin harvoin olen tuntenut menettäneeni mitään.
Virpi, opettaja